Täältä löytyy kaikki eurooppalaisen metropolin keskeiset kliseet: bulevardien varrella kansainväliset merkkiliikkeet vierivieressä, kujabistrojen terassit täynnä tuoleissaan rennosti nojailevia trendikkäitä ihmisiä, tungoksesta huolimatta kukaan ei töni tai edes tuijota metrossa, kyltit on kirjoitettu normaaleilla kirjaimilla kielellä jota melkein saattaisi ymmärtää, kaikki puhuvat sujuvaa englantia, puhelin- ja dataliikenne toimivat moitteettomasti, junaliput voi ostaa automaatista ja aseman ympärillä tungeksii loputon parvi varomattomien ohikulkijoiden päälle ulostavia likaisia puluja. Ilmassa haisee bensiini, paitsi silloin, kun sen hetkeksi keskeyttää leipomosta kantautuva kierrepullien äitelänmakea tuoksu. Ihmistungos jatkaa taukoamatonta kulkuaan täynnä tuhansia päämääriä.
Monet varmaankin muistavat Nicolae Ceausescun, hullun diktaattorin, joka tunnettiin myös nimillä Karpaattien nero ja Ajatusten Tonava ja jonka suivaantuneet kansalaiset lopulta teloittivat itselleen joululahjaksi vuonna 1989. Häntä saamme kiittää Bukarestin ehkäpä huikeimmasta nähtävyydestä: vuoden 1977 maanjäristyksen jälkeen Nicolae päätti hieman ehostaa kaupunkia. Viidennes kaupungista purettiin uuden hallintokeskuksen tieltä, joukossa suuri osa Bukarestin historiallisia arvorakennuksia.
Hallintokeskuksen ydin on Romanian Parlamenttitalo, alkujaan Kansantalo. Rakennus on maailman toiseksi suurin heti Pentagonin jälkeen, sen pinta-ala on vaatimattomat 330 000 neliömetriä, lähes Vatikaanivaltion verran. Rakennuksen 12 kerroksessa ja kuudessa kellarikerroksessa on 1100 huonetta. Se on myös maailman painavin rakennus noin 4,1 miljoonan tonnin painollaan, josta 3,5 tonnia on kristallikruunujen kristallia. Vuotuiset lämmitys- ja valaistuskustannukset ovat lähes kuusi miljoonaa euroa. Rakennuksen suunnitteluun tarvittiin vaatimattomasti 700 arkkitehdin työpanos.
Parlamenttitalon edessä aukeaa kolme ja puoli kilometriä pitkä ja sata metriä leveä viivasuora puistokatu, alkuperäiseltä nimeltään Kommunismin voiton bulevardi. Puistokatua reunustaa kommunistipuolueen eliitin asunnoiksi tarkoitetut, sosialistisen realismin ihanteiden mukaan rakennetut asuinkerrostalot, joihin otettiin vaikutteita erityisesti Pohjois-Koreasta, kuinkas muutenkaan. Punatähdet sekä sirpit ja vasarat kuitenkin loistavat poissaolollaan, sillä Ceausescu oli riidoissa Neuvostoliiton kanssa. Neuvostoliitto ei hänen mielestään edustanut tarpeeksi puhdasoppista kommunismia.
Tämä kaikki saatiin aikaan äärimmäisen köyhässä Romaniassa vain muutaman vuoden aikana 1980-luvulla. Tähän ei kuka tahansa olisi pystynyt, joten hanketta lienee syytä ainakin jollain tasolla kutsua mestarinäytteeksi. Projekti tunnetaankin nykyisin termillä Ceaushima. Siinä yhdistyvät Ceasescun nimi ja hänen aikaansaannoksensa vertaus Hiroshiman ydinpommiin.
 |
| Vallan linnake. |
 |
| Kommunismin voiton bulevardi. |
 |
| Muualla on hieman viihtyisämpää. |
 |
| Kohta sataa. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti